Pienet jätevesimäärät johdetaan putkea pitkin putken päässä vettä läpäisevässä maaperässä olevaan kivipesään, "saunakaivoon" tms. ratkaisuun, joka toimii samalla myös jäteveden varastotilavuutena.

Jätevedet imeytyvät kivipesän tms. ympärillä olevan vettä läpäisevän maaperän läpi maahan. Maassa olevat ja siihen muodostuvat mikrobit "syövät" pois lika-aineita jätevedestä ja jätevesi puhdistuu.

Rakentamiseen ei tarvita ammattilaisen tekemää suunnitelmaa. Itse tehtynä vettä läpäisevään (eikä liian karkeaan, ettei vesi "hulahda" läpi vaan suodattuu rauhallisesti) maaperään kaivetaankuoppa, johon mahtuu veden kulutuksesta riippuen 1-3 kottikärryllistä nyrkin kokoisia kiviä. Vaihtoehtoisesti vettä läpäisevään maaperään voi asentaa laitevalmistajan "saunakaivon" tms. Mikäli järjestelmää käytetään ympäri vuoden on huolehdittava jäätymisen suojaamiselta. Hinta vaihtelee kivien hinnasta tuotteen hintaan eli välillä 0-300 €.

Normaalissa käytössä (saunavedet ja pienet käsitiskit) seurataansäännöllisesti (muuta kerta vuodessa) miten viemäri vetää. Mikäli maaperä tukkeutuu jäteveden mukana tulevasta kiinteästä aineestaja rasvasta voidaan kivipesä joutua uusimaan. Sama koskee myös laitevalmistajien "imeytyspalloja" tms. Valmiissa tuotteissa huolto on yleensä kiinteän aineen ja rasvan poisto laitteen sisältä.

+ edullinen ratkaisu
+ soveltuu hyvin perinteiselle kesämökille, jossa on kuivakäymälä esim. huussi eikä ole tiski-ja pesukoneita
+ rakentamiseen ei tarvita ammattilaisen tekemää suunnitelma
+ voi itse rakentaa
- puhdistusteho riittää vain pienille jätevesimäärille (ei tiski-ja pesukoneille eikä käymälän nesteille)
- käymälän nesteitä ei saa johtaa käsittelyyn

esim. Saunakaivo, Saunabox, Pallokaivo, Putkikaivo

Yksinkertainen maaperäkäsittely on nimensä mukaisesti yksinkertainen ratkaisu joka soveltuu hyvin pienten jätevesimäärien käsittelyyn. Tee-se-itse -henkilön unelma! Muistathan varmistaa että käymälän pohja on tiivis eli nesteet haihtuvat hyvä tuuletuksen ansiosta (tai kerätään talteen).

Rakentamalla itse kivipesän säästät helposti muutamat sadat eurot.

Putkea pitkin tulevassa jätevedessä olevat vettä kevyemmät ja raskaammat aineet erottuvat jätevedestä saostussäiliössä. Näin päästään eroon osasta kuormituksesta ja ehkäistään kiintoaineen ja rasvan pääsy suodatinkenttää tukkimaan. Kiintoaineeton ja rasvaton jätevesi jatkaa matkaa jakokaivoon, jossa jätevesi jaetaan tasaisesti useampaan jakoputkeen. Jakoputket jakavat jäteveden tasaisesti suodatinkentän yläosaan. Jakoputkien päästälähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Suodatuskentän yläosasta jätevesi lähtee suodattumaan rakennettujen maakerrosten läpi. Maassa olevat ja siihen muodostuvat mikrobit "syövät" pois lika-aineita jätevedestä ja jätevesi puhdistuu. Myös kemialliset reaktiot puhdistavat osaltaan jätevettä. Puhdistunut jätevesi kootaan suodatinkentän alaosasta yhteen kokoomaputkilla kokoomakaivoon. Kokoomaputkien päästä lähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Kokoomakaivosta, josta voidaan tarvittaessa ottaa näytteitä, jätevesi johdetaan edelleen purkupaikkaan eli esim. imeytyskaivoon tai ojaan.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1-2 päivää. Osat maksavat 2-3000€ ja rakentaminen (sisältäen maa-ainekset) saman verran. Yleensä budjetti on noin 6000€

Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1-2 kertaa vuodessa on kaikista tärkein hoitotoimi. Näin varmistetaan ettei kiintoaine ja rasva pääse saostussäiliön ohi tukkimaan suodatuskenttää. Tyhjennyksen jälkeisellä vesitäytöllä varmistetaan toimintavalmius heti kun säiliöön tulee seuraavan kerran kiintoainetta ja rasvaa. Muita toimenpiteitä on mm. jakokaivon säätö 2 kertaa vuodessa sekä saostussäiliön kunnon ja toimivuuden tarkastus kerran kymmenessä vuodessa.

Oikein suunnitellun, rakennetun ja hoidetun maasuodattamon elinikä on helposti 20-30 vuotta. (Huonosti suunnitellun tai rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi olla vain muutama vuosi.) Maasuodattamon elämä loppuu siihen kun suodatuskenttä tukkeutuu ja se tulee uusia. Tukkeutuminen tapahtuu pikkuhiljaa eikä se tule yllättäen. Tällöin maasuodattamosta uusitaan suodatuskentän maa-ainekset ja vanhat ainekset toimitetaan kaatopaikalle. Toimivat saostussäiliöt ja osa muista rakenteista voidaan käyttää uusimisessa hyödyksi, joten uusiminen on uuden rakentamista edullisempaa.

+ vaatii vähän hoitoa ja huoltoa
+ yksinkertainen ja varmatoiminen
+ edullinen käyttää
+ toimivuus helppo todeta
+ ei sisällä sähköä vaativia laitteita (yleensä)
+ soveltuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin (tasamaa, kallio, savimaa) kun tehdään erilaisina versioina (matala, vaakavirtaus, moduuli)
- tarvitaan suunnittelijan ja urakoitsijan hyvää ammattitaitoa
- mikäli johdetaan myös käymälän nesteitä, ei täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia ilman tehostettua fosforinpoistoa

Maasuodattamo on erittäin helppo ja varmatoiminen ratkaisu kiinteistön pesu-ja tiskivesien käsittelyyn. Toimii oikein hoidettuna useita kymmeniä vuosia. Toimivuudesta voi olla varma jos kokoomakaivoon tulee kirkasta vettä. Järjestelmään ei saa johtaa käymälän nesteitä tai muuten järjestelmän fosforinpoistoa tulee tehostaa.

* Varmista että saostussäiliö on täytetty puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen. Voit täyttää sen valuttamalla puhdasta vettä viemäriin.
* Valitse riittävän suuri saostussäiliö eli hyötytilavuus vähintään 2000l - saostussäiliöhän on maasuodattamon "henkivakuutus".
* Älä aja ajoneuvolla maasuodattamon päällä.

Jätevedet johdetaan putkessa kaksi osaseen (noin 2000 litraiseen) saostussäiliöön, josta jätevesi menee jakokaivon kautta jakoputkissa imeytyskentän (tilatarve noin 2 X 15 metriä) yläosaan. Jätevesi suodattuu luonnon tai rakennetun maaperän läpi pohjaveteen.

Putkea pitkin tulevassa jätevedessä olevat vettä kevyemmät ja raskaammat aineet erottuvat jätevedestä saostussäiliössä. Näin päästään eroon osasta kuormituksesta ja ehkäistään kiintoaineen ja rasvan pääsy imeytyksen maaperää tukkimaan. Kiintoaineeton ja rasvaton jätevesi jatkaa matkaa jakokaivoon, jossa jätevesi jaetaan tasaisesti useampaan jakoputkeen. Jakoputket jakavat jäteveden tasaisesti imeytyskentän yläosaan, josta jätevesi lähtee suodattumaan luonnon tai rakennettujen maakerrosten läpi. Maassa olevat ja siihen muodostuvat mikrobit "syövät" pois lika-aineita jätevedestä ja jätevesi puhdistuu. Myös kemialliset reaktiot puhdistavat osaltaan jätevettä. Puhdistunutjätevesi päätyy pohjaveteen, josta voidaan ottaa tarvittaessa näytteitä näytteenottokaivosta.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1-2 päivää. Osat maksavat 2-3000€ ja rakentaminen (sisältäen maaperätutkimukset) saman verran. Yleensä budjetti on noin 6000€. Voidaan rakentaa valmiiseen maaperään tai maaperää voidaan uusia paremmaksi.

Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1-2 kertaa vuodessa on kaikista tärkein hoitotoimi. Näin varmistetaan ettei kiintoaine ja rasva pääse saostussäiliön ohi tukkimaan imeytyskenttää. Tyhjennyksen jälkeisellä vesitäytöllä varmistetaan toimintavalmius heti kun säiliöön tulee seuraavan kerran kiintoainetta ja rasvaa. Muita toimenpiteitä on mm. jakokaivon säätö 2 kertaa vuodessa sekä saostussäiliön kunnon ja toimivuuden tarkastus kerran kymmenessä vuodessa.

Oikein suunnitellun, rakennetun ja hoidetun maahanimeyttämön elinikä on helposti 20-30 vuotta. (Huonosti suunnitellun tai rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi olla vain muutama vuosi.)Maahanimeyttämön elämä loppuu siihen kun imeytyskenttä tukkeutuu ja se tulee uusia. Tukkeutuminen tapahtuu pikkuhiljaa eikä se tule yllättäen. Tällöin maahanimeyttämöstä uusitaan rakennetun imeytyskentän maa-ainekset ja vanhat ainekset toimitetaan kaatopaikalle tai imeytyskentän paikka vaihdetaan. Toimivat saostussäiliöt ja osa muista rakenteista voidaan käyttää uusimisessa hyödyksi, joten uusiminen on uuden rakentamista edullisempaa.

Maahanimeyttämö on erittäin helppo ja varmatoiminen ratkaisu kiinteistön pesu-ja tiskivesien käsittelyyn, joka toimii oikein hoidettuna useita kymmeniä vuosia. Maahanimeyttämössä käsiteltyjen jätevesien johtaminen pohjaveteen aiheuttaa riskin kiinteistön ja naapurin kaivolle. Koska imeyttämön oikeaoppinen suunnittelu vaatii paljon selvitystä maaperästä ja pohjavedestä,sekä jättää helposti avoimia kysymyksiä on yleensä järkevämpää rakentaa maasuodattamo. Maasuodattamo on rakentamiskustannuksiltaan samanlainen kuin maahanimeyttämö mutta järjestelmänä riskittömämpi. Järjestelmään ei saa johtaa käymälän nesteitä tai muuten järjestelmän fosforinpoistoa tulee tehostaa.

Jätevedet johdetaan putkessa 3-osaiseen (noin 3000 litraiseen) saostussäiliöön, josta jätevesi menee jakokaivon kautta jakoputkissa suodatinkentän (tilatarve noin 2 X 15 metriä) yläosaan. Jätevesi suodattuu suodatinkentän läpi ja kootaan kokoomaputkilla yhteen kokoomakaivossa, josta jätevedet johdetaan edelleen fosforinpoistokaivoon ja sieltä purkupaikkaan.

Putkea pitkin tulevassa jätevedessä olevat vettä kevyemmät ja raskaammat aineet erottuvat jätevedestä saostussäiliössä. Näin päästään eroon osasta kuormituksesta ja ehkäistään kiintoaineen ja rasvan pääsy suodatinkenttää tukkimaan. Kiintoaineeton ja rasvaton jätevesi jatkaa matkaa jakokaivoon, jossa jätevesi jaetaan tasaisesti useampaan jakoputkeen. Jakoputket jakavat jäteveden tasaisesti suodatinkentän yläosaan. Jakoputkien päästälähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Suodatuskentän yläosasta jätevesi lähtee suodattumaan rakennettujen maakerrosten läpi. Maassa olevat ja siihen muodostuvat mikrobit "syövät" pois lika-aineita jätevedestä ja jätevesi puhdistuu. Myös kemialliset reaktiot puhdistavat osaltaan jätevettä. Puhdistunut jätevesi kootaan suodatinkentän alaosasta yhteen kokoomaputkilla kokoomakaivoon. Kokoomaputkien päästä lähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Kokoomakaivosta, josta voidaan tarvittaessa ottaa näytteitä, jätevesi johdetaan edelleen fosforinpoistokaivoon, jossa jätevedessä liukoisena (ei näkyvänä hiukkasena) oleva fosfori muuttuu kiinteään muotoon ja saadaan kiinni. Fosforista puhdistettu jätevesi johdetaan edelleen purkupaikkaan eli esim. ojaan tai imeytyskaivoon.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1-2 päivää. Osat maksavat 3-4000€ ja rakentaminen (sisältäen maa-ainekset) saman verran. Yleensä budjetti on noin 8000€.

Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä n. 2 kertaa vuodessa on kaikista tärkein hoitotoimi. Näin varmistetaan ettei kiintoaine ja rasva pääse saostussäiliön ohi tukkimaan suodatuskenttää. Tyhjennyksen jälkeisellä vesitäytöllä varmistetaan toimintavalmius heti kun säiliöön tulee seuraavan kerran kiintoainetta ja rasvaa. Fosforinpoistokaivon massan kunnon tarkkailu, jolla varmistetaan massan toimivuus. Massan vaihto (1m3) noin kahden vuoden välein. Muita toimenpiteitä on mm. jakokaivon säätö 2 kertaa vuodessa sekä saostussäiliön kunnon ja toimivuuden tarkastus kerran kymmenessä vuodessa.

Oikein suunnitellun, rakennetun ja hoidetun maasuodattamon elinikä on helposti 20-30 vuotta. (Huonosti suunnitellun tai rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi olla vain muutama vuosi.) Maasuodattamon elämä loppuu siihen kun suodatuskenttä tukkeutuu ja se tulee uusia. Tukkeutuminen tapahtuu pikkuhiljaa eikä se tule yllättäen. Tällöin maasuodattamosta uusitaan suodatuskentän maa-ainekset ja vanhat ainekset toimitetaan kaatopaikalle. Toimivat saostussäiliöt, fosforinpoistokaivo ja osa muista rakenteista voidaan käyttää uusimisessa hyödyksi, joten uusiminen on uuden rakentamista selvästi edullisempaa.

+ poistaa jätevedestä myös hygieenistä haittaa
+ vaatii vähän hoitoa ja huoltoa
+ yksinkertainen ja varmatoiminen
+ edullinen käyttää
+ toimivuus helppo todeta
+ ei sisällä sähköä vaativia laitteita (yleensä)
+ soveltuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin (tasamaa, kallio, savimaa) kun tehdään erilaisina versioina (matala, vaakavirtaus, moduuli)
- tarvitaan suunnittelijan ja urakoitsijan hyvää ammattitaitoa
- mikäli johdetaan myös käymälän nesteitä, ei täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia ilman tehostettua fosforinpoistoa
- fosforinpoistomassan loppusijoitus (jätevedenpuhdistamo vai kaatopaikka, ei siis ole ongelmajätettä)

Fosforinpoistolla tehostettu maasuodattamo on erittäin helppo javarmatoiminen ratkaisu kiinteistön kaikkien jätevesien käsittelyyn. Toimii oikein hoidettuna useita kymmeniä vuosia. Toimivuudesta voi olla varma jos kokoomakaivoon tulee kirkasta vettä ja fosforinpoistokaivosta lähtevä vesi on tarpeeksi emäksistä (tämän voi mitata helposti/halvalla itse). Järjestelmä parantaa käsitellyn jäteveden hygieenistä laatua hyvin eli tuhoaa jäteveden sisältämiä taudinaiheuttajia.

* Varmista että saostussäiliö on täytetty puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen. Voit täyttää sen valuttamalla puhdasta vettä viemäriin.
* Valitse riittävän suuri saostussäiliö eli hyötytilavuusvähintään 2500l, saostussäiliöhän on maasuodattamon "henkivakuutus"
* Älä aja ajoneuvolla maasuodattamon päällä.

Jätevedet johdetaan putkessa 2-osaseen (noin 2000 litraiseen) saostussäiliöön, josta jätevesi menee jakokaivon kautta jakoputkissa suodatinkentän (tilatarve noin 2 X 15 metriä) yläosaan. Jätevesi suodattuu suodatinkentän läpi ja kootaan kokoomaputkilla yhteen kokoomakaivossa, josta jätevedet johdetaan edelleen purkupaikkaan. Käymälän jätevedet johdetaan putkessa umpisäiliöön väliaikaisesti säilytettäväksi.

Putkea pitkin tulevassa jätevedessä olevat vettä kevyemmät ja raskaammat aineet erottuvat jätevedestä saostussäiliössä. Näin päästään eroon osasta kuormituksesta ja ehkäistään kiintoaineen ja rasvan pääsy suodatinkenttää tukkimaan. Kiintoaineeton ja rasvaton jätevesi jatkaa matkaa jakokaivoon, jossa jätevesi jaetaan tasaisesti useampaan jakoputkeen. Jakoputket jakavat jäteveden tasaisesti suodatinkentän yläosaan. Jakoputkien päästälähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Suodatuskentän yläosasta jätevesi lähtee suodattumaan rakennettujen maakerrosten läpi. Maassa olevat ja siihen muodostuvat mikrobit "syövät" pois lika-aineita jätevedestä ja jätevesi puhdistuu. Myös kemialliset reaktiot puhdistavat osaltaan jätevettä. Puhdistunut jätevesi kootaan suodatinkentän alaosasta yhteen kokoomaputkilla kokoomakaivoon. Kokoomaputkien päästä lähtee maan pinnalle tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulettamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyötä tekevien eliöiden hapen saannin. Kokoomakaivosta, josta voidaan tarvittaessa ottaa näytteitä, jätevesi johdetaan edelleen purkupaikkaan eli esim. imeytyskaivoon tai ojaan. Umpisäiliö toimii käymäläjätevesien tiiviinä varastona, josta jätevedet kuljetetaan tarpeellisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kunnan osoittamaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1-2 päivää plus työaika erillisen viemäriputken rakentamiseen. Maasuodattamon osat maksavat 2-3000€, umpisäiliö n. 3000€ ja rakentaminen (sisältäen maa-ainekset) saman verran 2-3000€. Yleensä budjetti on noin 8000€.

Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1-2 kertaa vuodessa on kaikista tärkein hoitotoimi. Näin varmistetaan ettei kiintoaine ja rasva pääse saostussäiliön ohi tukkimaan suodatuskenttää. Tyhjennyksen jälkeisellä vesitäytöllä varmistetaan toimintavalmius heti kun säiliöön tulee seuraavan kerran kiintoainetta ja rasvaa. Muita toimenpiteitä on mm. jakokaivon säätö 2 kertaa vuodessa sekä saostussäiliön kunnon ja toimivuuden tarkastus kerran kymmenessä vuodessa. Umpisäiliön täyttymishälytyksen toimivuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Säiliö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja säiliön tiiveys ja rakenteet on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Umpisäiliö kannattaa pestä säännöllisin väliajoin, jotta säiliöön tarttuva aine saadaan tyhjennettyä säiliöstä ja säiliön hyötytilavuus pysyy haluttuna.

Oikein suunnitellun, rakennetun ja hoidetun maasuodattamon elinikä on helposti 20-30 vuotta. (Huonosti suunnitellun tai rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi olla vain muutama vuosi.) Maasuodattamon elämä loppuu siihen kun suodatuskenttä tukkeutuu ja se tulee uusia. Tukkeutuminen tapahtuu pikkuhiljaa eikä se tule yllättäen. Tällöin maasuodattamosta uusitaan suodatuskentän maa-ainekset ja vanhat ainekset toimitetaan kaatopaikalle. Toimivat saostussäiliöt ja osa muista rakenteista voidaan käyttää uusimisessa hyödyksi, joten uusiminen on uuden rakentamista edullisempaa.-Umpisäiliön elinikä on useita kymmeniä vuosia. Mikäli säiliö on tehty hyvin laadukkaasta muovista voi muovin tekninen ikä olla kymmeniä vuosia jopa yli 100 vuotta. Mikäli säiliö rikkoutuu, on miesluukulla varustettua säiliötä mahdollista korjata maasta ylös kaivamatta. Elinkaarensa päähän tullut säiliö vaihdetaan uuteen.

+ vaatii vähän hoitoa ja huoltoa
+ yksinkertainen ja varmatoiminen
+ edullinen käyttää
+ toimivuus helppo todeta
+ ei sisällä sähköä vaativia laitteita (yleensä)
+ soveltuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin (tasamaa, kallio, savimaa) kun tehdään erilaisina versioina (matala, vaakavirtaus, moduuli)
- tarvitaan suunnittelijan ja urakoitsijan hyvää ammattitaitoa
- mikäli johdetaan myös käymälän nesteitä, ei täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia ilman tehostettua fosforinpoistoa

+ suojellaan omaa vedenottoa kun käymäläjätevettä ei käsitellä omalla kiinteistöllä
+ kannustaa vähentämään käymälässä syntyvää jätevesimäärä
- mikäli käymälässä syntyy runsaasti jätevettä, tulee kalliiksi käyttää
- tarvittavan erillisen viemäriputken rakentaminen vanhalle kiinteistölle voi olla hankalaa
- tyhjennysajoneuvon pääseminen perille myös talvella

Maasuodattamo on erittäin helppo ja varmatoiminen ratkaisu kiinteistön pesu-ja tiskivesien käsittelyyn. Toimii oikein hoidettuna useita kymmeniä vuosia. Toimivuudesta voi olla varma jos kokoomakaivoon tulee kirkasta vettä. Järjestelmään ei saa johtaa käymälän nesteitä tai muuten järjestelmän fosforinpoistoa tulee tehostaa. Umpisäiliö käymäläjätevesille maasuodattamon kanssa varmistaa, että asetuksen kuormituksen vähentämisvaatimuksiin päästään.

* Varmista että saostussäiliö on täytetty puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen. Voit täyttää sen valuttamalla puhdasta vettä viemäriin.
* Valitse riittävän suuri saostussäiliö eli hyötytilavuusvähintään 2000l, saostussäiliöhän on maasuodattamon "henkivakuutus".
* Älä aja ajoneuvolla maasuodattamon päällä.
* Rakenna kuivakäymälä esim. kesäkäymäläksi ja käytä sitä mahdollisimman paljon. Säästät umpisäiliön tyhjennyskustannuksissa ja saat kuivakäymälästä käyttöösi hyvää maanparannusainetta.
* Valitse umpisäiliö jossa on miesluukku ja langaton täyttymisenhälytin. Miesluukun kautta säiliön tarkastukset on edullisempi teettää ja säästät lisähinnan takaisin jo ensimmäisellä tarkastuskerralla. Langaton hälytin ei vaadi sähkökaapelia säiliölle eikä ole niin herkkä rikkoutumaan ukkosella – säästät näin rahaa.

Kaikki kiinteistön jätevedet johdetaan putkessa umpisäiliöön väliaikaisesti säilytettäväksi.

Umpisäiliö toimii jätevesien tiiviinä varastona, josta jätevedet kuljetetaan tarpeellisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kunnan osoittamaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1 päivä. Umpisäiliön hinnat alkaen n. 3000€ ja rakentaminen (sisältäen maa-ainekset) alkaen 1000€. Budjetti on alkaen noin 4-5000€.

Umpisäiliön täyttymishälytyksen toimivuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Säiliö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja säiliön tiiveys ja rakenteet on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Umpisäiliö kannattaa pestä säännöllisin väliajoin, jotta säiliöön tarttuva aine saadaan tyhjennettyä säiliöstä ja säiliön hyötytilavuus pysyy haluttuna. Miesluukulla varustetussa säiliössä nämä toimenpiteet ovat edullisempia ja helpompia tehdä.

Umpisäiliön elinikä on useita kymmeniä vuosia. Mikäli säiliöon tehty hyvin laadukkaasta muovista voi muovin tekninen ikä olla kymmeniä vuosia jopa yli 100 vuotta. Mikäli säiliö rikkoutuu, on miesluukulla varustettua säiliötä mahdollista korjata maasta ylös kaivamatta. Elinkaarensa päähän tullut säiliö vaihdetaan uuteen.

+ Hyvä ratkaisu pienelle vähäiselle asukasmäärälle ja/tai vähän jätevettä vuoden aikana tuottavalle kiinteistölle (1-2 asukasta ympäri vuoden tai varusteltu kesämökki, jossa esim. 5 henkeä on vain pari viikkoa vuodessa)
+ hyvä ratkaisu väliaikaiseksi järjestelmäksi (kun odotetaan esim. viemäriverkon tuloa alueelle)
+ suojellaan omaa vedenottoa kun käymäläjätevettä ei käsitellä omalla kiinteistöllä
+ kannustaa vähentämään syntyvää jätevesimäärä
- mikäli syntyy runsaasti jätevettä, tulee kalliiksi käyttää
- tyhjennysajoneuvon pääseminen perille myös talvella

Umpisäiliö on erittäin hyvä ja edullinen ratkaisu mikäli kiinteistöllä syntyy vain vähän jätevesiä vuoden aikana tai mikäli järjestely on vain väliaikainen. Tällainen tilanne voi olla jos kiinteistössä asuu 1-2 henkilöä, jotka käyttävät vettä säästeliäästi. Hyvin varustetulla kesämökillä umpisäiliö voi olla paras vaihtoehto, jos mökillä ollaan (esim. 5 henkilöä) vain muutama viikko vuoden aikana. Jos alueelle on tulossa keskitetty viemäröinti lähiaikoina, voi umpisäiliö olla hyvä väliaikainen ratkaisu.

* Rakenna kuivakäymälä esim. kesäkäymäläksi ja käytä sitä mahdollisimman paljon. Säästät umpisäiliön tyhjennyskustannuksissa ja saat kuivakäymälästä käyttöösi hyvää maanparannusainetta.
* Valitse umpisäiliö jossa on miesluukku ja langaton täyttymisenhälytin. Miesluukun kautta säiliön tarkastukset on edullisempi teettää ja säästät lisähinnan takaisin jo ensimmäisellä tarkastuskerralla. Langaton hälytin ei vaadi sähkökaapelia säiliölle eikä ole niin herkkä rikkoutumaan ukkosella -säästät näillä ratkaisuilla siis myös rahaa.

Kaikki kiinteistön jätevedet johdetaan putkessa laitepuhdistamoon käsiteltäväksi. Käsitelty jätevesi johdetaan purkuputkessa edelleen purkupaikkaan.

Pienpuhdistamoissa käytetään hyväksi vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamoilla pitkään käytössä olleita menetelmiä ja tekniikoita. Kaikille kiinteistön jätevesille suunniteltu pienpuhdistamo sisältää biologisen prosessin, jossa mikrobit syövät jätevedestä kuormitusta sekä kemiallisen prosessin, jossa jätevedessä oleva fosfori saadaan sidottua. Pienpuhdistamossa nämä prosessit voivat olla yhdessä tai erikseen. Prosessi voi olla jatkuvatoiminen eli silloin jätevettä käsitellään sitä mukaankun sitä tulee puhdistamoon tai se voi olla ns. panosperiaatteella toimiva eli silloin jätevettä käsitellään aina tietty vakio määrä "satsi, panos". Kun tämä määrä on tullut puhdistamoon, puhdistusprosessi lähtee käyntiin. Käsitelty jätevesi johdetaan edelleen purkupaikkaan.

Ennen kuin lähdetään rakentamaan tai mitään järjestelmän osia ostetaan tulee kiinteistönomistajalla olla ammattilaisen tekemä suunnitelma ja kunnan myöntämä lupa. Tämän jälkeen urakoitsijoita voi kilpailuttaa ja tarvikkeita hankkia. Järjestelmän rakentamiseen menee aikaa 1-2 päivää. Puhdistamon hinnat n. 6000€ ja rakentaminen (sisältäenmaa-ainekset) noin 1000€. Budjetti on noin 8000€.

Kyseessähän on tekninen laite, jossa on biologiaa mukana, joten järjestelmä vaatii kiinteistönomistajalta muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaiset käynnit laitteella ovathoidon ja huollon ydin. Käynneillä luodaan silmäys prosessiin, tekniikkaan, kemikaalin määrään ja kulutukseen sekä tehdään mahdollisesti lietteen laadun ja määrän tarkastukset. Viikoittaisen käynnin kesto on 15-45 minuuttia. Vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamoilla (joihin rinnastettavia nämä pienpuhdistamot ovat) tällaista tarkkailua tehdään päivittäin. Teknisten laitteiden vuosittaiset huollot vaativat ammattilaisen käynnin kiinteistöllä. Lisäksi rakenteiden kunnon tarkastus on tehtävä vähintään 10 vuoden välein. Ylijäämälietteen poisto 2-4 kertaa vuodessa joko loka-autolla tai laitteen oman keräysjärjestelmän tyhjentämällä, kunnan hyväksymään käsittelyyn. Tarkemmat ohjeet näille toimenpiteille tulee löytyä laitevalmistajan ohjeista.

Pienpuhdistamon sähkö-ja muilla teknisillä laitteilla on oma elinkaarensa, jonka aikana niitä on huollettava ja jonka lopussa ne on uusittava. Mikäli puhdistamo on tehty hyvin laadukkaasta muovista voi muovin tekninen ikä olla kymmeniä vuosia jopa yli 100 vuotta.

+ vie vähän tilaa eli soveltuu ahtaille tonteille (jos naapurit lähellä, kannattaa keskustella yhteisestä järjestelmästä)
+ osa laitteista soveltuu vaikka pohjavesi olisikin lähellä maanpintaa
+ kaikkien jätevesien käsittelijä
+ hyvä vaihtoehto useiden kiinteistöjen yhteiseksi järjestelmäksi
- vaihtoehto vain jos maasuodattamo tai maahanimeyttämö ei sovellu erityisratkaisunakaan kiinteistölle
- vaatii paljon kiinteistönomistajan omaa aktiivisuutta
- puolueeton ja keskenään vertailukelpoinen tieto toimivuudesta puuttuu!!!
- soveltuu vain ympärivuotiseen käyttöön
- tekniikan huoltokustannukset
- ei toimi kunnolla jos käyttäjiä tai vesimäärä on reilusti alle mitoituksen henkilö-/vesimäärän. Esim. 5 henkilölle mitoitettu ja käyttäjiä on vain 2.

esim. WehoPuts, Upoclean, Uponor panospuhdistamo, Biosetti, Biokem, GreenPack SakoPlus, Microstation EP-6, Panospuhdistamo, Pienpuhdistamo jne.

Pienpuhdistamo on hyvä ratkaisu kaikkien jätevesien käsittelyyn ahtailla tai märillä tonteilla normaalissa asuinkäytössä. Hoidonja huollon määrän takia pienpuhdistamo on vaativa laite kiinteistönomistajalle -jo viikoittainenkin käynti puhdistamolle on useille meistä liikaa. Hoidon ja huollon voi tietysti ostaa ulkopuoliselta, jolloin ammattilaisen käynti 2-3kk välein keventää omaa taakkaa ja luo edellytykset laitteen toimivuudelle. Useiden kiinteistöjen yhteisenä ratkaisuna pienpuhdistamo on hyvä vaihtoehto, koska tällöin ylläpito voidaan ostaa kohtuullisin kiinteistökohtaisin kustannuksin kokonaan ulkopuoliselta yritykseltä ja järjestelmän käyttömukavuudessa päästään lähelle viemäriverkoston mukavuutta -eli tuotetaan jätevettä ja maksetaan laskut.

* Rakenna pienpuhdistamon päälle vaja, niin hoito ja huolto on helpompaa kaikilla keleillä. Vajassa on hyvä myös säilyttää käyttö-ja huolto-ohjeita ja ylläpito päiväkirjaa sekä lisäkemikaalia.
* Vaadi valmistajalta kirjallinen toimivuustakuu puhdistamon puhdistustulokselle eikä vain tekniikalle. Jos et saa takuuta kirjallisena ja esim. 10-20 vuodeksi niin vaihda laite sellaisen valmistajan laitteeseen,jolle takuu myönnetään. (Toimivuustakuu tarkoittaa sitä että jos tekniikka on kunnossa ja laitetta hoidetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti, asetuksen puhdistusvaatimukset saavutetaan jatkuvasti!)